Teksti: Jonna Virtanen
Julkaisupäivä: 24.11.2025

Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton uusi yhteinen strategia julkaistiin viime vuoden marraskuussa. Naiskuoro Pihlaja puolestaan viimeisteli strategiansa kuluvan vuoden keväällä. Miten strategiatyötä tehtiin ja miksi se koettiin tärkeäksi? Tästä olivat Sulasolin toimistolla keskustelemassa naiskuoro Pihlajan hallituksen puheenjohtaja Laura Suni sekä Sulasolin toiminnanjohtaja Aino Herranen.

Heti alkuun Aino Herranen toteaa, että yhteiset unelmat, arvot ja mielikuvat ovat hyvä lähtökohta strategiaprosessiin.

– Arvojen kirkastamiseen kannattaa käyttää aikaa, sillä niiden pohjalta on helpompi luoda suunta koko toiminnalle, Herranen kertoo.

Herranen ja Suni ovat molemmat samaa mieltä siitä, että kuorolaisia ja yhdistyksen jäseniä kannattaa ottaa mukaan prosessiin jo heti alusta lähtien. Silloin valmiin strategian suunta on yhteneväinen tekijöiden suunnan kanssa. Valmis strategia sanoittaa kaikille selvempää kuvaa siitä, minne ollaan menossa.

– On hyvä kuitenkin muistaa, että kirjallistakin strategiaa tulkitaan ja toteutetaan eri näkökulmista, Suni muistuttaa.

Omannäköinen strategia

Eri strategioissa on usein samankaltaisia elementtejä: missio, visio, arvot, strategiset painopisteet ja tavoitteet. Ne toimivat hyvänä lähtökohtana, mutta sisältö ja muoto kannattaa luonnollisesti rakentaa palvelemaan juuri oman yhdistyksen tarpeita, Herranen ja Suni toteavat. 

On myös hyvä miettiä, tehdäänkö strategia jollekin tietylle aikavälille vai tarvittaessa päivitettäväksi. Esimerkiksi Naiskuoro Pihlajassa asetettiin tiettyjä konkreettisia tavoitteita ja mittareita, minkä takia myös strategia rajattiin tietylle aikavälille, jotta tulosten tarkastelu olisi helpompaa.

– Joskus tietylle aikajänteelle sijoitettu toiminta motivoi nostamaan rimaa tavoitteiden suhteen, Laura Suni toteaa. 

Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton strategialle ei puolestaan asetettu mitään ennalta määritettyä aikajanaa, vaan sitä tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa.

– Pitää kuitenkin muistaa, että hyvä strategia on luotu yhtä aikaa pysyväksi ja samalla muuttumaan tarvittaessa nopeastikin esimerkiksi olosuhteiden sitä vaatiessa, Aino Herranen muistuttaa.

Tekemiseen panostettu aika maksaa itsensä takaisin

Strategiatyöskentely saattaa olla monelle vierasta, mutta sitä ei kannata pelätä. Tärkeintä on pysähtyä pohtimaan yhteistä toimintaa ja arvoja. Myös aiempia strategioita ja muita materiaaleja kannattaa käyttää hyödyksi prosessin aikana. Valmiin strategian ohella prosessi itsessään on tärkeä, ellei jopa tärkeämpi.

– Netistä löytyy monenlaisia ilmaisia ohjeita ja mallipohjia strategian laatimiseen, ja kannattaa tutustua myös muiden tekemiin strategioihin. Muotoseikat eivät kuitenkaan ole ratkaisevia, vaan oman toiminnan kompassit ja tienviitat voi muotoilla itselleen sopivalla tavalla, Herranen rohkaisee.

– Strategian tekeminen vaatii aikaa, ja sen ohella kiinnostusta asiaan, Laura Suni toteaa.

Harkittu strategia ja harkitut arvot

Herranen ja Suni pohtivat yhdessä, että aina jokin strategia ja jotkin arvot toteutuvat toiminnassa, joten niitä olisi hyvä pohtia ajatuksella ja ajan kanssa. Silloin toiminnan suuntaan pystyy vaikuttamaan suunnitelmallisesti ja haluttuihin päämääriin päästään suoraviivaisemmin. 

– Strategia on valintoja siitä, keitä olemme, miksi olemme olemassa, mihin olemme menossa ja miten olemme sinne menossa, Laura Suni kiteyttää, mutta muistuttaa Paula Kilpisen Inhimillinen strategia -kirjaa siteeraten, strategia ei tee mitään, ihmiset tekevät.

Strategia pähkinänkuoressa

• toimii kompassina kaikessa tekemisessä
• luo pitkäjänteisyyttä toimintaan
• helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa
• luo uskottavuutta toiminnalle
• auttaa resurssien kohdentamisessa
• kirkastaa toiminnan eri osa-alueita esimerkiksi markkinointia ja viestintää
• auttaa rakentamaan toimintasuunnitelman
• auttaa apurahojen hakemisessa
• antaa sidosryhmille jotakin konkreettista, johon tarttua
• luo kehyksen ja antaa työkaluja käytäntöön

Kaksi esimerkkiä strategiaprosessista

Naiskuoro Pihlaja

• Strategiatyön käynnistämisen periaatteista sovittiin hallituksen kokouksessa marraskuussa 2024, minkä seurauksena kolmen henkilön ydinryhmä lähti vetämään prosessia. Ydinryhmä työsti, tuotti aineksia ja analysoi materiaaleja koko prosessin ajan. Strategiaa käsiteltiin myös jokaisessa hallituksen kokouksessa strategiaprosessin ajan.
• Joulukuussa 2024 toteutettiin kuorolaisille laajahko kysely, jossa kartoitettiin muun muassa heidän ajatuksiaan kuoron vahvuuksista, kehitysmahdollisuuksista ja toiveista kuoron tulevaisuuteen liittyen. Kyselyn avulla kuorolaiset saatiin osallistettua prosessiin heti alusta lähtien.
• Helmikuussa 2025 hallitus vietti kokonaisen päivän strategian parissa. Ydinryhmä oli valmistellut hallituksen jäsenille ennakkotehtävät, jotta kaikki tulisivat paikalle hyvin valmistautuneita ja lyhyt aika pystyttäisiin käyttämään tehokkaasti hyödyksi.
• Maaliskuussa 2025 pidettiin viestintätiimin kanssa palaveri kuoron ilmeestä sekä viestintäkärjistä.
• Maaliskuussa 2025 järjestettiin yhtenä harjoitusleiripäivänä kuorolaisten kanssa palautekeskustelu, jossa kuorolaiset saivat kertoa huomioitaan senhetkisistä strategiatuotoksista. Palautekeskustelun pohjalta ydinryhmä koosti kirjalliset vastaukset esiin nousseista ajatuksista ja strategiatuotoksiin tehtiin joitakin muutoksia.
• Maaliskuussa 2025 strategia hyväksyttiin käyttöön.
• Toukokuussa 2025 työstettiin vielä kuoron kanssa tarkempia määritelmiä arvoille ja keskusteltiin siitä, miten arvot näkyvät käytännössä toiminnassa. 

Sulasol ja Suomen Työväen Musiikkiliitto

• Kumpikin liitto oli jo jonkin aikaa pohtinut tarvetta uudelle strategialle. 
• Maalis–huhtikuussa 2024 Sulasolissa tehtiin ensimmäisiä harjoituksia arvojen määrittelyksi liittohallituksen, piirien ja erikoisliittojen kanssa.
• Huhtikuussa 2024 julkaistiin Sulasolin ja STM:n yhteistyön tiivistyminen kumppanuudeksi ja heräsi ajatus liittojen yhteisestä strategiasta.
• Elokuussa 2024 liittojen toiminnanjohtajat Aino Herranen ja Sanna-Mari Holma pitivät tiiviin työskentelypäivän Tampereella, ja strategian ensimmäinen versio ja muoto alkoivat hahmottua.
• Elokuun 2024 lopussa liittojen hallitukset kokoontuivat Janakkalaan yhteiseen strategiapäivään, jonka perusteella strategiaa muokattiin edelleen.
• Syys–lokakuussa 2024 viilauksia strategiaan tehtiin vielä yhdessä liittojen työntekijöiden, piirien ja erikoisliittojen kanssa.
• Marraskuussa 2024 strategia hyväksyttiin liittojen samaan aikaan pidetyissä liittokokouksissa.
• Tällä hetkellä strategiaa sovelletaan aktiivisesti päätöksenteossa, ja sitä pyritään jatkossa hyödyntämään entistä laajemmin liittojemme kaikkien toiminnan tasojen tukena.