Teksti: Jonna Virtanen
Julkaisupäivä: 24.11.2025

Sulasolin erikoisliitoista Sekakuoroliitolla, Suomen Mieskuoroliitolla ja Suomen Naiskuoroliitolla on omat kolmiportaiset merkkilaulujärjestelmänsä, joissa yhteistä ohjelmistoa opetellaan ja tentitään perus-, taito- ja mestaritasoilla. Laulajan henkilökohtaisen kehittymisen lisäksi merkkien suorittaminen nostaa myös kuoron tasoa ja laajentaa ohjelmistoa niin lauluyhtyekeikkoja kuin koko kuoron konsertteja varten. Uusien laulujen lisäksi merkkejä suorittava oppii musiikinteoriaa, eri tyylilajien erityispiirteitä, vastaamaan itse omasta stemmastaan ja kuuntelemaan myös muita.  

Suomen Mieskuoroliiton laaja merkkilaulukokonaisuus avaa mahdollisuuksia kuorojen väliselle yhteistyölle

Merkkilaulujen menestystarina alkoi Suomen Mieskuoroliiton jäsenkuoroissa 7.2.1948, kun Mieskuoroliiton hallitus hyväksyi Armas Saarisen ja Martti Turusen kuratoiman 40 laulun kokoelman Mieskuoroliiton perusohjelmistoksi. Jäsenkuoroissa halukkuus merkkitenttien suorittamiseen oli suurta ja kuorot kilpailivatkin keskenään, minkä laulujoukon laulajisto keräisi eniten laulajamerkkejä. 

Vuonna 1949 tenttejä suoritettiin hyväksytysti 364 ja tenttijät saivat ansaitusti oikeuden käyttää kukkomerkkiä osoituksena läpäistystä tentistä. Mieskuoroliiton perusohjelmiston rinnalle kehitettiin taito-, mestari- ja serenadiohjelmisto, jonka myötä alettiin puhua perus-, taito-, mestari- ja serenadimerkkilauluista. Perusmerkkilaulut on uudistettu ensimmäisen kokonaisuuden jälkeen neljästi: 1971, 1991, 2004 ja 2024.

Tällä hetkellä perusmerkkilauluja on 40, taitomerkkilauluja on 40, mestarimerkkilauluja on 22 pakollista ja kolme valinnaista ja serenadimerkkilauluja on 30. Vuoden 2024 perusmerkkilaulujen uudistuksessa SMKL:n musiikkilautakunnan tärkeitä kriteerejä valituille lauluille olivat kunkin kappaleen soveltuvuus kvartettilauluun, tunnettuus ja yleisyys kuorojen ohjelmistoissa, maltillinen vaativuustaso sekä muutaman kappaleen osalta soveltuvuus yhteiseksi ohjelmistoksi naapurimaittemme mieskuorojen kanssa. 

Taitomerkkilaulujen uudistustyö on tällä hetkellä käynnissä. Myös taitomerkkilaulujen osalta tärkeä valintakriteeri on soveltuvuus kvartettilauluun. Taitomerkkilaulujen kokoelma pyrkii myös tuomaan esille niitä musiikin historian tyylilajeja tai eri teostyyppejä, jotka perusmerkkikokoelmassa jäivät sivuosaan. Uudistettujen taitomerkkilaulujen joukossa tulee olemaan esimerkiksi renessanssi- ja varhaisbarokkikappaleita, joita ei Perusmerkkilaulut-kokoelmasta löydy. 

Mestarimerkkilaulut ovat kokoelma vaativia teoksia mieskuorolle, jotka haastavat yksittäistä laulajaa sekä henkilökohtaisen laulutekniikan osalta että lauluyhtyeen jäsenenä. Serenadi-kokoelman laulut keskittyvät nimensä mukaisesti lemmenlaulujen jaloon perinteeseen. Kokoelman kappaleiden vaikeusaste vaihtelee perus-, taito- ja mestarimerkin väliltä.

Merkit suoritetaan järjestyksessä aina seuraavalle tasolle edeten. Jokaiseen tenttiin laulajan pitää valmistautua esittämään kunkin merkin kaikki ohjelmiston kappaleet. Tenteissä arvotaan ennalta määrätty määrä kappaleita, jotka esitetään osana kvartettia, tai mikäli täyttä kvartettia ei ole saatavilla force majeure -syistä, voidaan puuttuvat stemmat soittaa pianolla. Perusmerkissä teokset on osattava ulkoa, taitomerkkitentissä ja mestarimerkkitentissä saa käyttää kirjaa muistin tukena. 

Mestarimerkkiä suorittaessa ennalta valitun ohjelmiston lisäksi suorittajan pitää valita itse kolme vapaavalintaista mestarimerkkitasoiseksi arvioimaansa teosta. Liitto tekee lopullisen päätöksen siitä, ovatko laulut sopivia merkin suorittamiseen. 

Tenttikokelas esittää laulut osana kvartettia tai teoksen vaatimaa yhtyettä, jonka vahvuus on yksi laulaja kutakin stemmaa kohden. Tenttikokelas antaa äänen ääniraudan avulla vähintään yhteen tentissä esitettävään kappaleeseen. Tutkintolautakunta kuulustelee tenttikokelaalta esitettäväksi arvotuista viidestä laulusta esitysmerkintöjä ja musiikkisanastoa.

Serenadimestarin merkin tenttimiseksi tenttikokelaan tulee hallita 15 laulua Serenadeja-kokoelman 30 laulusta. Tentissä valitaan arvalla 5 laulua tenttikokelaan hallitsemien 15 laulun joukosta. Tenttikokelas esittää viisi arvottua laulua oman kuoron tai SMKL:n musiikkilautakunnan asettamalle tutkintolautakunnalle.

Merkkiohjelmisto on laaja kokonaisuus, jonka harjoittelu kehittää laulajaa niin lauluteknisesti, tyylilajien tuntemisessa, musiikin historiassa kuin muistikyvyn osalta. Laajan ohjelmiston hallitseminen avaa laulajalle ja tämän kuorolle uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden kuorojen kanssa, kun yhteistä laulettavaa on esitysvalmiina tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. 

Suurella työllä koottu ohjelmisto säästää kuoroilta vaivaa, kun runsas määrä kantaohjelmistoa löytyy yhdestä ja samasta laillisesta nuottikokoelmasta. Merkkilaulujen harjoittelu ja valmistautuminen tentteihin kehittävät laulajan kykyä toimia osana kvartettia, mikä helpottaa myös kuoron osana laulamista. Palkintona ahkerasta työstä merkkitentin suorittamiseksi toimivat tutkintolautakunnan myöntämä oikeus käyttää merkkiä sekä ansiokkaaseen merkkisuoritukseen liittyvä maine ja kunnia.

Ilkka Aunu
Suomen Mieskuoroliiton taiteellinen johtaja 

Sekakuoroliiton merkkilauluissa painotetaan pedagogisia näkökulmia

Sekakuoroliitolla on pitkät perinteet merkkilauluasioissa. Nykyinen merkkilaulujärjestelmä uudistettiin viitisentoista vuotta sitten. Senkin jälkeen merkkilauluja ja niiden vaatimuksia on päivitetty. Merkkilaulujärjestelmän on hyvä pysyä ajassa ja samalla olla pedagogisesti perusteltu. 

Pedagogiset näkökulmat ovatkin Sekakuoron merkkilaulusysteemissä keskeisellä sijalla. Sekakuoroliiton merkkisuoritukset koostuvat niin lauluohjelmistoista kuin myös säveltapailu-teoriataitoja kehittävistä elementeistä. Säveltapailu- ja teoriaharjoitteet kulkevat mukana niin perus-, taito- kuin myös mestarimerkkitasolla. 

Tehtävät ovat käytännönläheisiä ja niiden tehtävänä on tukea laulajan kehittymistä kuorolaulajana eli kehittää ns. kuorolaistaitoja. Sekakuoroliiton lauluohjelmistoissa ulkoa laulamista on ainoastaan perusmerkkitasolla, ja sielläkin ulkoa laulaminen keskittyy vain niihin lauluihin, joita jokaisen sekakuorolaulajan on hyvä osata ulkoa. 

Taitotaso on pedagogisista syistä jaettu A- ja B-osiin. Varsinaisen taitomerkin saa itselleen suoritettuaan molemmat osat. Itse ajattelen, että perusmerkkitaso ja taito A-osa ovat taitotasoltaan sellaisia, joita kaikkien sekakuorolaulajien kannattaisi tavoitella. 

Taitomerkin B-osa sisältää jo paljon niin äänenkäytöllisesti kuin myös taitotasollisesti haasteellista laulettavaa. Mestarimerkkitaso edellyttää noin 40 minuutin konsertin järjestämistä ja pitkälle vietyjä kuorolaulajataitoja.

Sekakuoroliiton perusmerkkitason laulut ovat nimen mukaisesti peruslauluja, lauluja, joita on hyvä osata. Taitomerkin A-osan laulut ovat myös sekakuorojen perusohjelmistotyyppistä laulettavaa, B-osan laulut puolestaan haasteellisia, kuorolaistaitoja on varsin pitkälle kehittävää ohjelmistoa. 

Mestarimerkkitasossa Sekakuoroliitossa edellytetään suorittajilta konserttiohjelmiston laatimista, sen harjoittamista ja itse suoritus on konsertin laulaminen. Kaikissa tasoissa erilaiset musiikkityylit ja aikakaudet ovat läsnä. 

Merkkilaulujen harjoittelusta ja merkkien suorittamisesta on äärettömän paljon hyötyä niin laulajalle itselleen kuin myös kuorolle, jossa laulaja laulaa. 

Kuorolaistaitojen karttuminen on yksi suurimmista iloista ja hyödyistä, mutta ajattelen, että merkkilaulujen kautta kuorolaulaja pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan myös yhtyelaulua, olemaan yksin vastuussa omasta stemmastaan ja saamaan onnistumisen kokemuksia.

Sekakuoroliitto järjestää säännöllisesti perus- ja taitomerkkikursseja. Näillä kursseilla laulajat pääsevät matalalla kynnyksellä ja kannustavassa ilmapiirissä harjoittelemaan merkkilauluja, saamaan kokemuksia yhtyelaulusta eri kokoisissa ryhmissä, oppimaan musiikin teorian ja säveltapailun ”saloja” ja kurssin päätteeksi kaikki halukkaat voivat laulaa myös merkkisuorituksen.

Hanna Remes
MuT, kuoronjohtaja
Sekakuoroliiton taiteellinen johtaja

Suomen Naiskuoroliiton merkkilaulut kehittävät laulajana ja lisäävät yhteisöllisyyttä

Naiskuoroliiton ensimmäisten sääntöjen toiseen pykälään vuonna 1946 kirjattiin liiton yhdeksi tavoitteeksi kuoronjohtajien ja laulajien koulutus. Heti ensimmäisenä vuonna liiton perustamisen jälkeen hallitus ryhtyi suunnittelemaan laulajien taitoa kehittävää ohjelmistoa. 

Lahden Naislaulajissa liiton perustaja Anna Mäkelä oli jo kokeillut merkkisuorituksia: ennen kuoron merkin saamista oli kuorolaisen hallittava stemmansa hallituksen valitsemasta 15 laulusta.

Saman ajatuksen hän siirsi myös liiton merkkilaulujen pohjaksi. Katsottiin, että merkkilaulujen avulla laulajakoulutus saadaan hyvin alulle ja taitojen kohotessa nousee myös kuorojen osaamisen taso.

Tämä oli alku. Lopulta päädyttiin kolmeen ohjelmistosarjaan, joista tentissä piti laulaa yksinkertaisessa kvartetissa nuoteitta. Perus-, taito- ja mestarimerkkiohjelmistot kerättiin vähitellen ja niitä muokattiin alkuun useasti. 

Joskus laulu todettiin kvartettilauluksi sopimattomaksi, useammin vaadittiin nykyaikaisempaa ohjelmistoa. Ensimmäinen laaja perusohjelmisto on vuodelta 1947 ja vuoden 1948 toimintakertomuksessa ovat taito- ja mestariohjelmistot ensimmäistä kertaa näkyvissä.

Vuoden 1956 yhden laulun lisäyksen jälkeen ohjelmistoa on muutettu kahdeksaan kertaa, noin kerran vuosikymmenessä. Viimeisin päivitys on tehty vuonna 2023, jolloin mestariohjelmisto uusittiin. Päivitykset ovat olleet ajan tuomia, on ollut tarve päivittää ohjelmisto aina uudelle vuosikymmenelle.

Laulut on jaoteltu kolmeen ohjelmistoon eri tasovaatimusten perusteella, eli perus-, taito- ja mestarilauluihin. Ohjelmistossa on aina pari vaativampaa laulua, jotka antavat kosketuksen seuraavaan tasoon. 

Lisäksi on kehitetty Suomenmaa-merkki, joka pohjautuu saman nimisen kokoelman lauluihin (julkaisija Naiskuoroliitto). Kyseessä on ns. matalan kynnyksen laulumerkki, jossa suorituksen voi ottaa vastaan oma kuoronjohtaja.

Perusmerkkiä suorittaessa osataan laulaa kvartetissa ja jo kuunnella toisia laulajia, myös laulujen ulkoa osaaminen tuo oman mielenkiintonsa ja haasteensa suoritustilanteeseen. Taitomerkissä ei pelkkä stemman osaaminen enää riitä, vaan keskitytään jo enemmän tulkintaan ja esiintymiseen.

Mestarimerkin suoritustilaisuudessa musisoidaan yhtyeen kanssa kiinnittäen huomioita tulkintaan ja nyansseihin. Mestarimerkkitentti on pienoiskonsertti, josta halutaan luoda kuulijalle elämys.

Merkkisuoritus ei ole välttämättä se tärkein motivaattori, vaan laulajan oma henkilökohtainen kiinnostus kehittyä laulajana. Merkkijärjestelmä tukee ja kehittää monipuolisesti laulajan muusikkoutta. 

Laulutekniikka ja sävelkorva kehittyvät, kun on vastuussa yksin omasta stemmastaan. Ennen kaikkea laulaja oppii musisoimaan: ilmaisemaan ja tulkitsemaan. Samaan aikaan itsenäisen työskentelyn myötä kyky oppia oppimaan paranee.

Laulajien kehityksen myötä myös kuoron osaaminen luonnollisesti kehittyy. Kuorot voivat saada uusia lauluja ohjelmistoihin merkkilaulujen myötä, kuten kuorojen sisällä toimivat kvartetitkin. Onpa Suomenmaa-merkin myötä kuoro pitänyt kokonaisen konsertin ohjelmiston lauluista. 

Lisäksi laulumerkkien harjoittelu lisää yhteisöllisyyttä, onhan se hauskaa yhteistä tekemistä yhteisen päämäärän eteen. Merkkilaulujärjestelmä on valtakunnallinen, joten merkkilauluohjelmistot voivat yhdistää kuoroja myös oman kuoron ja/tai piirin ulkopuolellakin.

Anne Härkönen
Suomen Naiskuoroliitto puheenjohtaja