Kirjoittaja: Jonna Virtanen
Julkaisupäivä: 23.2.2026

Riku Miettunen palkittiin vuoden 2025 Kuorogaalassa Nuori kyky -stipendillä. Valinnan perusteena oli muun muassa Miettusen kyky kerätä ympärilleen kuorolaulusta innostuneita ihmisiä, joiden kanssa hän tekee hienoa kuorotyötä koko skaalalla kansainvälisistä areenoista pop up -yhteisökuoroihin. Kysyimme Miettuselta, mistä kaikki alkoi ja mihin tähtäät.

Minkälainen polku sinulla on ollut alalle? 

Olen kotoisin Jämsästä ja aloitin musiikkitaipaleeni musiikkiopistossa viululla alle kouluikäisenä. Laulamiseen ei vielä silloin tarjoutunut juuri mahdollisuuksia, enkä sitä silloin osannut kaivatakaan. Kuorolaulun saloihin pääsin ensimäistä kertaa sukeltamaan Sibelius-lukion kamarikuorossa ja tämä kokemus teki lähtemättömän vaikutuksen. Lukion jälkeen kuorotaival jatkui Ylioppilaskunnan Laulajissa. 

Varusmiessoittokunnassa vietetyn vuoden jälkeen päädyin opiskelemaan musiikkikasvatuksen opintoja Jyväskylän yliopistoon. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana huomasin, että Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi kouluttautua kuoronjohtajaksi. Silloin aloin pohtia ensimmäistä kertaa kuoronjohtajan urapolkua ja päätin lähteä kokeilemaan. 

Opiskelupaikka avautui ja aloitin opinnot Jamkissa vuonna 2019. Olimme juuri perustaneet mieskuoro Alvarin, missä toimin siihen aikaan varajohtajana. Perustimme niihin aikoihin YL:n kesäkvartettien pohjalta myös SEIM Ensemblen. Molemmissa kuoroissa toimin edelleen taiteellisena johtajana ja olen päässyt heidän kanssaan kasvamaan kuoronjohtajana. Sittemmin jatkoin opintoja Tampereen ammattikorkeakoulusta, josta valmistuin pari vuotta sitten kuoronjohtajaksi.

[korostusnosto] ”Teknisyys ja täydellisyyteen pyrkiminen saatetaan joskus nähdä musiikillisen ilmaisun vastakohtana, mutta itse koen niiden voivan tukea toisiaan.”

Olet kuoronjohtaja ja opiskelet orkesterin johtamista. Mitä samaa ja mitä erilaista on näiden johtamisessa? 

Ajattelen lähtökohtaisesti, että musiikki on musiikkia ja johtaminen on johtamista. Perusasiat – musiikillinen ajattelu, tempo, fraasit, dynamiikka ja johtamistekniikka – ovat samoja riippumatta siitä, johtaako kuoroa vai orkesteria. Johtajan eleet ja työkalut mukautuvat aina siihen, mikä kulloinkin soi, eikä tässä mielessä kuoron ja orkesterin välillä ole suurta periaatteellista eroa – aivan kuten ei ole eri soitinryhmienkään välillä. 

Selkein ero liittyy kuitenkin tekstiin. Kuorossa lauletaan sanoja, joilla on konkreettinen merkitys, ja vokaalit vaikuttavat suoraan sointiin. Kuoron soundi elää ja muuttuu jatkuvasti, usein jopa voimakkaammin kuin orkesterissa, ja se tuo johtamiseen omat painotuksensa. 

Mikä on parasta kuoron johtamisessa? 

Ihmisääni instrumenttina on kiehtova ja monipuolinen – jokainen ääni on ainutlaatuinen. Juuri siksi kuoron kanssa työskentely on erityisen mielenkiintoista ja antoisaa. Työ on hyvin monipuolista: konserttiohjelmistojen rakentamista, kuoron kehittämistä pitkällä aikavälillä sekä harjoitustilanteissa paneutumista esimerkiksi äänenmuodostukseen, fonetiikkaan ja fraseeraukseen. Tämä pitää työn jatkuvasti elävänä ja pakottaa myös itseni oppimaan uutta. 

[korostusnosto] ”Ihmisääni instrumenttina on kiehtova ja monipuolinen – jokainen ääni on ainutlaatuinen.”

Kuorot ovat minulle tärkeitä myös yhteisöinä. Olen kokenut sen niin laulajana kuin johtajana, ja koen etuoikeudeksi saada työskennellä erilaisten, mutta samanhenkisten ihmisten kanssa yhteisen tavoitteen äärellä. Ajattelen usein, että maailma voisi olla hieman parempi paikka, jos useampi ihminen harrastaisi kuorolaulua.

Mistä innostut ja miten innostat laulajia? 

“Tosissaan, mutta ei totisesti” on ajattelutapa, joka heijastuu usein tekemiseeni. Pyrin luomaan työskentelyyn ilmapiirin, jossa vaatimustaso on korkea, mutta tekeminen pysyy rennon avoimena. Teknisyys ja täydellisyyteen pyrkiminen saatetaan joskus nähdä musiikillisen ilmaisun vastakohtana, mutta itse koen niiden voivan tukea toisiaan. Kun vokaalit soivat yhtenäisinä ja konsonantit osuvat täsmälleen samaan aikaan, syntyy musiikkiin tietynlainen flow. Kun siihen lisätään vielä tekstin tulkinta, innostaa se minua ja toivottavasti myös laulajia. Silloin laulaminen on lopulta helppoa ja luonnollista.

Missä toivot työskenteleväsi tulevaisuudessa? 

Tulevaisuudessa toivon työskenteleväni monipuolisesti kuorojen ja orkestereiden kanssa. Olen tehnyt paljon töitä mieskuorojen parissa, mutta minua kiinnostaa yhä enemmän myös sekakuororepertuaari, jossa on valtavasti kiehtovaa ja monipuolista musiikkia. Samalla toivon pääseväni yhä enemmän työskentelemään orkestereiden kanssa sekä yhdistelemään kuoroa ja orkesteria. Toivon myös työtehtäviä oopperan parissa. Pidän työskentelystä Suomessa, ja täällä tuntuu löytyvän hyvin mielekästä työnsarkaa, mutta en ole sulkenut pois myöskään kansainvälisiä mahdollisuuksia, jos sellaisia luontevasti avautuu. 

Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla? 

Hyvin työntäyteinen kevät on meneillään! Alvarin kanssa toteutamme kevään aikana kaksi erilaista konserttikokonaisuutta: pitkälti suomalaiseen kansallisromanttiseen musiikkiin pohjautuvan Suomen sydämestä -konsertin sekä toukokuussa Kriisikeskus Mobilen kanssa yhteistyössä järjestettävän hyväntekeväisyyskonsertin. Seim Ensemblen kanssa vetäydymme alkuvuodesta studion uumeniin. 

Kevään aikana minulla on ilo tehdä yhteistyötä myös Turun yliopiston kuoron ja Ylioppilaskunnan Laulajien kanssa. Toimin Turun yliopiston kuoron johtajana tämän kevätkauden, ja toukokuussa järjestettävässä konsertissa kuullaan renessanssi- ja varhaisbarokkimusiikkia yhdessä Laurentius et pueri renascentiæ -yhtyeen kanssa. Ylioppilaskunnan Laulajissa vierailen johtajana helmikuussa Kuortaneella Heikki Klemetin 150-vuotisjuhlakonsertissa. 

Tämän lisäksi opiskelen toista vuotta orkesterinjohtoa Tamkissa, ja johtamisopintojen ohella käyn alttoviulutunneilla. Kevään aikana luokan kesken on luvassa periodeja eri orkestereissa, kuten Kaartin soittokunnassa. 

Minut voi nähdä myös Tampere Cappellan ja Liiton Miesten riveistä laulamassa – jälkimmäisessä toimin myös kakkostenorin viskaalin tehtävissä.